Julkaistu Warkauden Lehdessä 26.2.2011
Palvelusetelin ja maksusitoumuksen päämäärä on samansuuntainen sosiaali- ja terveystyön maksuliikenteen järjestämisessä. Setelin käyttöä on harjoiteltu parisen vuotta. Esimerkiksi Varkaudessa palveluseteleillä kustannetaan omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä. Tällaisia pääavauksia tarvittaisiin myös muiden palvelujen järjestämiseksi. Palvelusetelin monipuolisella käytöllä parannetaan kunnallisten palvelujen laatua ja nopeutetaan kuntalaisten palvelujen saantia kuntien heikossa taloustilanteessa.
Palvelusetelin ero maksusitoumukseen nähden on se, että asiakas voi itse valita vapaammin palvelun tuottajan. Asiakas maksaa setelin arvon ylittävän osan palvelun hinnasta. Kunnalla on oikeus ja velvollisuuskin määritellä yksityisen palvelun kriteerit, joiden tulee olla vähintään yhtä tiukat kuin julkisen tarjoajankin.
Palvelusetelin käytöstä hyötyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas sekä palveluja rahoittava kunta. Säästöjä syntyy, kun kunta arvioi palvelutuotteen kustannuksiksi esimerkiksi 1000 euroa ja määrittelee palvelusetelin arvoksi 800 euroa, niin jokainen palvelusetelin valinnut asukas alentaa kunnan kustannuksia 20 prosentilla. Samalla asiakas voi itse valita paikan, mistä palvelunsa hankkii.
Palvelusetelin käyttöönoton seurauksena syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Kilpailua käydään sitten palveluiden saatavuudella, laadulla ja hinnalla. Asiakkaan on mahdollista myös kieltäytyä palvelusetelin vastaanottamisesta. Palvelusetelin valitessaan asiakas ostaa palvelun kunnan hyväksymiltä yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelin omavastuuosuus voi olla suurempi kuin kunnan tuottamassa palvelussa, mutta osa asiakkaista maksaa erotuksen mielellään siitä, että voi valita itselleen mieleisen palvelun tuottajan tai lääkärin ja itselleen sopivan ajankohdan.
Palvelusetelit ovat myös kunnalle mahdollisuus keventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. Myös niiden ennakoitavuus paranee, kun maksetaan kiinteähintaisista suoritteista. Henkilöstön saatavuuteen ja rekrytointiin liittyvät ongelmat vähenevät, ja paine kiinteistö- ja korjausinvestointeihin pienenee. Kunta voi täten keskittyä kriittisimpiin kohteisiin. Myös kunnan oman palveluntuotannon käsitys todellisista kustannuksista kasvaa. Hoitoon pääsyn nopeutuessa säästyy hoitokustannuksia, ihmisten työssäoloaika kasvaa ja verokertymä sen myötä. Myös uusi yritystoiminta tuo verotuloja.
Sirpa Alho-Törrönen, puheenjohtaja, Savon yrittäjät